Qosium Scopemon

Järkevää monitorointia

Qosium Scopemon on Qosium-järjestelmän mittausohjain, joka toteuttaa automaattisen palvelunlaadun monitoroinnin. Kuten Qosiumilla aina, monitoroitava palvelu/sovellus voi olla mitä tahansa verkkoliikennettä, ja toisaalta monitoroitavalla verkkopolulla voi olla mitä tahansa verkkoteknologioita. Tämän tarkkuustason monitorointi on tarpeen etenkin silloin, kun kyseessä on kriittinen tiedonsiirtojärjestelmä, jossa laadun heikkeneminen johtaa tuotantokatkoksiin, viivästymisiin tai jopa henkilö- tai omaisuusvahinkoihin.

Qosium Scopemonin kautta kaikki Qosium Proben tarjoamat mittaustoiminnot ovat käytettävissä. Kahden pisteen palvelunlaadunmittaus on optimoitu: sitä ei pyöritetä jatkuvasti turhaan, vaan ainoastaan silloin, kun mitattavaksi parametrisoitua kiinnostavaa liikennettä esiintyy verkossa. Ohjainta voi käyttää tarvittaessa keskitetysti, mutta tyypillinen tapa on käyttää sitä hajautettuna mittauspisteille (kts. yllä oleva kuva). Tällä tavalla mittauksen vaatima laskenta myös hajautuu ja viestintäylikuorma saadaan minimoitua.

Käyttöönotto on suoraviivaista. Asennusten jälkeen parametrisoinnissa kerrotaan perusmittausparametrien lisäksi kiinnostavat liikennetyypit / kiinnostavat mittausvälit. Kun Qosium Scopemon parametrisoinnin jälkeen käynnistetään, monitorointitoiminta on itsenäistä. Tyypillisessä käyttötapauksessa Qosium Scopemon asetetaan käynnistymään mittauspisteen laitteen käynnistymisen yhteydessä, jolloin kriittisen sovelluksen / palvelun laadun seuranta on turvattu.

Kun Qosium Scopemonilla monitoroidaan esimerkiksi usean käyttäjän langatonta verkkoa, on tulostietokannasta mahdollista muodostaa jatkuvasti päivittyvä reaaliaikainen verkkotilannekuva. Kun palvelunlaatua visualisoidaan esimerkiksi lämpökartalla, pystytään mahdolliset ongelmakohdat paikantamaan nopeasti ja helposti. Hyvä esimerkki tällaisesta on satama-alueen yksityinen LTE/5G-verkko, jossa lähes jatkuvasti toimivilla lastauslaitteilla on kriittinen tarve korkealaatuiselle tiedonsiirtoyhteydelle. Laitteiden toimiessa alueella, saadaan jatkuvasti myös ajantasaista mittaustietoa. Esimerkiksi lämpökarttakuvassa alla punaisilla alueilla on esiintynyt liian korkeita yhdensuuntaisia pakettiviiveitä LTE-verkossa, kun taas vihreillä alueilla yhdensuuntainen viive on pysynyt lähellä 30 ms tavoitearvoa tai sen alle.

Kuva: Jatkuvan monitoroinnin esimerkki: Oritkarin sataman terminaalivarastot ja ympäristö, Oulu (yhteistyössä: Oulun Satama ja Herman Andersson)

Tulokset talteen ja analysoitavaksi

Qosium Scopemonin päätehtävä on ohjata mittausta ja toimittaa tulokset reaaliajassa talteen ja analysoitavaksi haluttuun paikkaan. Tämä on usein erillinen tietokantaratkaisu, kuten Kaitotekin Qosium Storage tai asiakkaan oma pilvijärjestelmä. QMCP-integraatio mahdollistaa tulosten viemisen mihin tahansa erilliseen järjestelmään. Reaaliajassa mitatut ja tallennetut tiedot ovat näin ollen saatavilla erilaisille verkonvalvontajärjestelmille, joissa tuloksia voi analysoinnin lisäksi myös visualisoida vaikka keskitetysti useasta lähteestä. Tuloksia voidaan myös tallentaa paikallisesti tiedostoon, mikä voi olla yksistään jo riittävää pienissä mittausjärjestelyissä.

Qosium Scopemonilla voi toteuttaa paikallisesti yksinkertaisia automatisoituja analyysitoimenpiteitä, kuten hälytyksiä tietyn palvelunlaaturajakynnyksen alittuessa. Esimerkiksi viive, joka on ylittänyt sallitun tason aiheuttaa hälytyksen lähettämisen esimerkiksi sähköpostilla tai SNMP Trap -viestillä. Qosium Scopemonilla on myös paikallinen käyttöliittymä, jonka tarkoitus on usein vallitsevan tilanteen nopea tarkistaminen. Näkymä on helposti räätälöitävissä sellaiseksi, että siitä näkee halutun tiedon yhdellä silmäyksellä. Aina käyttöliittymälle ei ole tarvetta, joten sen voi myös piilottaa kokonaan.

Vaikka Scopemon mahdollistaa kevyitä tulosanalyysiä ja toimenpiteitä, monipuolisempi ja laaja-alaisempi analyysi tehdään kuitenkin usein erillisillä työkaluilla. Scopemonin mittaustuloskanta on täysin yhtenevä Qosium Scopen kanssa, joten Qosium Scopemonilla mitattuja tuloksia voi halutessaan analysoida tarkemmin myös Scopella. Lisäksi mittaustulokset ovat aina ajankohtaisesti verkonhallintajärjestelmien saatavilla.

Mitä monipuolisemmat analyysit ja niiden pohjalta toteutettavat toimenpiteet sitten voivat olla? Yksinkertaisimmillaan hälytykset voivat aiheuttaa vianselvitystoimenpiteiden käynnistämistä. Kehittyneissä verkonohjausjärjestelmissä toimenpiteet voivat olla automaattisia, kuten esimerkiksi: liikenteen uudelleenreititystä, sovellusten (esimerkiksi video) laadun mukauttamista verkon vallitsevaan tilaan sekä ei-kriittisten verkkosovellusten käytön rajoittamista. Olipa ongelma tai toimenpide sitten millainen tahansa, Scopemon tarjoaa myös tiedon kuinka hyvin korjaavat toimenpiteet purivat havaittuun ongelmaan.