Qosiumin käyttö on yleensä joko käsin tehtävää mittausta tai automaattista monitorointia. Monitoroinnissa Qosium tarkkailee esimerkiksi, että kriittinen verkkopalvelu saa jatkuvasti riittävän palvelunlaadun tietoverkolta. Monitoroinnin laajuus voi vaihdella yksittäisestä linkistä ja sovelluksesta kokonaiseen verkkoon.
Työkalupaletti
Automaattiseen monitorointiin valitaan yleensä seuraavanlainen työkalupaletti:
Mittapäät: Qosium Probe
Mittausohjaimet: Qosium Scopemon
Tulosjärjestelmä: Qosium Storage tai asiakkaan oma järjestelmä
Kuten Qosiumissa aina, on kyse sitten käsin tehtävistä mittauksista tai automaattisesta monitoroinnista, Qosium Probet hoitavat lähes kaiken mittaukseen liittyvän varsinaisen laskennan, joten niiden on sijaittava paikoissa, mitä kautta monitoroitava liikenne kulkee. Qosium Probea ajetaan yleensä järjestelmäpalveluna tausta-ajossa, joten se on käyttäjälle näkymätön.
Automaattinen ohjaus ja tulosten keruu
Mittausohjaimen valinta on ratkaiseva käyttötarkoituksen kannalta: monitoroidaanko vai mitataanko. Kun mittauksissa käytetään Qosium Scopea, monitorointia ohjaa Qosium Scopemon. Sen käyttöliittymä on tarkoitettu vain korkean tason seurantaan yksittäisessä mittauksessa. Useissa käyttötapauksissa käyttöliittymää ei edes tarvita, jolloin Scopemon on kokonaan tausta-ajossa ja vain hoitaa tehtävänsä käyttäjältä piilossa. Joskus taas käyttäjän on tarpeen nähdä oman yhteytensä laatu reaaliajassa, jolloin käyttöliittymä on näkyvillä ja se voidaan asettaa tekemään myös keveitä hälytyksiä. Dokumenttiosastolla kerrotaan lisää Scopemonista.
Monitoroinnissa tärkeässä roolissa on Tulosjärjestelmä, jonne monitoroitavan kokonaisuuden yksittäiset mittaukset lähettävät jatkuvasti tietoa. Kun käytössä on Qosium Storage, pystytään näkemään koko verkon tilannekuva yhdellä silmäyksellä.
Tulosjärjestelmä voi myös olla asiakkaan oma järjestelmä. Kaitotek tarjoaa asiakkailleen monia erilaisia mahdollisuuksia integroida Qosium-tulosten vastaanotto suoraan omaan järjestelmäänsä.
Tulosjärjestelmän käyttö ei ole välttämätöntä, vaikkakin se usein helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Mikäli monitorointijärjestely koostuu vain muutamasta mittauksesta, voi tulostiedostojen kanssa pelaaminen olla riittävää.
Monitorointiasetelmat
Mittapäitä asennetaan paikkoihin, joita halutaan monitoroida. Niitä voi kylvää verkkoon huoletta, sillä ne ovat keveitä, eivätkä käytännössä kuluta lainkaan resursseja silloin, kun ne eivät mittaa. Ne ovat vain valmiudessa tulevaa mahdollista monitorointitehtävää varten. Paikkojen osalta pitää huomioida kaksi asiaa:
Qosium Probejen on nähtävä monitoroitava verkkoliikenne ja
Palvelunlaadun monitorointi tapahtuu kahden Proben välisellä verkkopolulla.
Mikäli monitorointi kohdistuu yhteen pisteeseen, tulosjoukko on selvästi rajatumpi, eikä palvelunlaatuun päästä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käsiksi. Mittausohjaimen esiintymiä tulee yksi jokaista yksittäistä palvelunlaadunmittausta kohti. Optimitilanteessa mittausohjain sijaitsee samalla laitteella kuin Probe, jota se käyttää, mutta näin ei tarvitse olla.
Yksi tulosjärjestelmä hoitaa tyypillisesti koko monitorointiasetelman. Erittäin laajoissa asetelmissa voi olla tarpeen käyttää useampaa tulosjärjestelmää. Kriittisissä ympäristöissä kannattaa harkita myös tulosjärjestelmän kahdentamista.
Monitorointiasetelma voi olla vaikka alla olevan kuvan mukainen. Monitoroitavana ovat työasemien ja sovelluspalvelinten yhteydet. Qosium Scopemon herättää kahden pisteen mittauksen automaattisesti aina, kun työasema rupeaa käyttämään monitoroitavaksi valittua palvelua. Tulokset toimitetaan samassa verkossa olevalle Qosium Storagelle, jonka kautta koko verkon tilannekuva on tarkkailtavana.
Monitorointiesimerkissä valvotaan yhteyksiä päästä päähän, mutta niin ei tarvitse olla. Asetelma voi valvoa myös verkon tiettyä osaa tai vaikka vain yksittäisiä linkkejä. Qosium Probe on nimenomaan se osa Qosium-mittausjärjestelmästä, jonka verkkotopologinen paikka merkitsee. Täten sen voikin asentaa lähes kaikkiin työpöytä- ja palvelinkoneisiin, keveisiin päätelaitteisiin, ja jopa moniin sulautettuihin järjestelmiin. Laajennamme yhteensopivuuslistaa säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa.
Monitoroinnin tuottamaa tilannekuvaa seurataan tulosjärjestelmän, kuten Qosium Storagen, kautta.
Storagen sijaan asiakkaalla voi myös olla oma järjestelmä, joka ottaa sisään Qosiumin tuottamia tuloksia ja käsittelee niitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Useissa tapauksissa Qosiumin monitorointitulokset tuovat jo sellaisenaan riittävän tilannekuvan, kun taas toisissa tapauksissa ne ovat vain yksi osa laajaa tulosaineistoa, jota tuotetaan useilla työkaluilla.
Qosium Storagesta näkee monitoroitavan verkon nykytilanteen kokonaisuutena. Sinne on myös helppo luoda ajallisia, kuten vaikkapa päivittäisiä, raportteja, jotka kertovat monitoroitavan kokonaisuuden tilannekuvasta halutut tiedot. Palvelunlaadullisessa lämpökarttanäkymässä tilannekuva on havainnollisimmillaan.
Storagen lämpökartta muistuttaa paljon Qosium Scopen vastaavaa ja pohjautuukin osittain samaan teknologiaan. Suurena erona kuitenkin on, että kun Scopessa visualisoidaan yhtä mittausta, Storagessa monitoroitavaa järjestelmää visualisoidaan kokonaisuutena.
Käyttäjä voi valita visualisoitavaksi haluamansa yksittäiset mittaukset tai vaikka kaikki. Valinnan voi tehdä monilla kriteereillä, kuten aikatason haarukointi ja erilaiset mittaustunnisteet. Tunnisteet voi kytkeä esimerkiksi yksittäisiin laitteisiin, jolloin on helppo tarkastella suoraan niiden näkemää palvelunlaatua.
Heikon laadun alueet löytyvät heti ja ääriarvot pystytään paikantamaan. Saadaan helposti selville, mikä laite on saanut heikkoa laatua, milloin ja missä. Tämän jälkeen voidaan kohdentaa tarkastelua. Mikäli ongelma esiintyy vain tietyllä laitteella, ei kyse todennäköisesti ole verkosta vaan pikemminkin juuri siitä laitteesta. Mikäli taas muutkin havainnoijat tuottavat heikkoa tulosta juuri tietyssä kohtaa verkkoa, on kyse todennäköisesti ongelmasta verkon puolella. Syvemmälle mentäessä päästään näkemään, onko kyse esimerkiksi vain yksittäisestä tukiasemasta tai tukiasemasolusta. Fyysisen kerroksen tarkemmat tulokset kertovat jo paljon, pitääkö ongelman juurisyytä etsiä radiotasolta vai onko kyseessä verkkotason ongelma.
Tulosten tarkempi ruotiminen ja liitettävyys
Visualisointien ja raporttien lisäksi Qosium Storage kertoo muun muassa yleistietoa järjestelmän tilasta sekä listaa kaikki tallennetut mittaukset. Voit selata ja hakea mittauksia, ja kun kiinnostava löytyy, voit tarkastella suoraan mittauksen raakatuloksia. Myös tulosten liittäminen ulkopuolisiin työkaluihin on helppoa.
Raakatuloksia voi tutkia Qosium Storagella, mutta tarkempi tarkastelu kannattaa usein tehdä jollain muulla työkalulla. Tämä onnistuu helposti, sillä voit ladata tulokset Storagesta suoraan paikalliselle koneellesi. Tulosten tiedostomuoto on sama CSV-muoto, jota käyttävät kaikki muutkin Qosium-työkalut. Täten voit esimerkiksi syöttää Storagesta ladatun mittaustulostiedoston suoraan Qosium Scopeen, jolla pääsee tarkasti kiinni mitattujen tilastojen käyttäytymiseen ajan ja paikan suhteen. Mikään ei myöskään estä sinua käyttämästä ulkopuolisia suosikkityökalujasi (MATLAB, Excel, R, Jupyter, jne.).
Qosium Storage tarjoaa myös ulkopuolisia liitäntämahdollisuuksia. Tarjolla on esimerkiksi REST-rajapinta, jota kautta voi hakea niin yhteenvetotilastoja kuin yksittäisiä tuloksiakin. Tämä tuo mahdollisuuden suoraviivaiseen liitettävyyteen muihin valvontajärjestelmiin, jotka tukevat REST-hakuja.
Qosium Storagen käyttämä tietokanta on oletuksena PostgreSQL. Voit siis lukea suoraan myös Storagen tietokantaa ja liittää mittaustiedot siten osaksi saumatonta verkonvalvontakokemusta. Storage käyttää tietokantaa aikasarjamuotoisena, mikä mahdollistaa tulosten käyttämisen suoraan esimerkiksi suosituissa Grafana-visualisoinneissa.
Mikäli haluat päästä kiinni Qosium Storagen yksitykskohtiin, vilkaise dokumenttiosiota.
Qosium-monitoroinnin ottaminen käyttöön nostaa tilannetietoisuuden verkon suorituskyvystä uudelle tasolle. Qosium kertoo täsmälleen sen, miten verkon käyttäjät näkevät verkon laadun. Tämä on ratkaiseva ero verrattuna perinteiseen monitorointiin, joka kertoo yksittäisiä asioita verkon laiteista ja mahdollisesti jonkin kevyen aktiivisen testiliikenteen laadusta, mutta heijastaa heikosti käyttäjien näkemää verkkosovellusten ja -palveluiden todellista palvelunlaatua.
